Nuohoustyö turvalliseksi - tikkaat kuntoon

snc000091.jpg  Vuonna 1990 valmistuneen Paavo Tiitan tutkimuksen tulokset osoittivat nuohoojien keskimääräistä huomattavasti suurempaa riskiä joutua tapaturman uhriksi.
 Tapaturmatutkimuksessa nuohoojien tapaturmasuhde todettiin yli kolminkertaiseksi ja tapaturmataajuus lähes kolminkertaiseksi kaikkiin aloihin verrattuna. Tapaturmista yli 60 % oli putoamisia, liukastumisia ja kaatumisia tai sortuvien rakenteiden mukana putoamisia, jotka tapaturmatyypeittäin erosivat selvästi sekä kaikkien alojen että rakennusalojen tapaturmista, joka on tunnettu putoamistapaturmavaltainen ala. Yli puoleen tapaturmista syynä oli kulku- ja työtasot. Putoamisista työskentelytason tai sen osan mukana 86 prosentissa oli syynä tikkaiden rikkoutuminen (kokonaan kiinnityksistä irtoaminen tai puolan tai johteen murtuminen). Lisäksi liukastumis- ja kaatumistapaturmista 30 % sattui kulkutasoilla, joihin liittyi putoamisen vaara.
Uusimmat tapaturmatilastot vuosilta 1999-2001 osoittavat, että tapaturmista yli 50 % oli putoamisia, liukastumisia ja kaatumisia tai sortuvien rakenteiden mukana putoamisia.
 Vakava putoamistapaturma, jossa nuohooja kuoli, sattui viimeksi tammikuussa 2003 Harjavallassa. Nuohooja putosi kattolapetikkaiden mukana, jotka pääsivät pois paikoiltaan katon harjan takaa. Tikkaita ei ollut kiinnitetty kattoon.
 Kiinteistön omistajan ja haltijan tulee huolehtia siitä, että savuhormille on esteetön ja turvallinen pääsy. Tikkaiden, kulku- ja työtasojen tulee olla kiinteästi asennettuja ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja.

Tutkittua tietoa

 Nuohousalan Keskusliitto tutki vuoden 2004 lopulla kattoturvalaitteiden tilaa. Otanta rajattiin 7 – 17.12.2004 ajalle. Reilulle kolmellekymmenelle nuohoojalle eri puolelle Suomea lähetettiin kyselylomakkeet, joiden avulla tilannetta kartoitettiin. Nuohoojat kirjasivat jokaisen käymänsä kohteen havainnot kattoturvalaitteiden ja piipun osalta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1504 kiinteistöstä, joista noin puolet oli maaseudulla ja toinen puoli taajamissa.
 Kyselyssä nuohoojia pyydettiin tarkkailemaan oman työnsä ohessa kiinteistöjen kattoturvalaitteita: talotikkaita, lapetikkaita, kattosiltoja ja piipputikkaita. Kiinteistöstä nuohoojat merkitsivät lomakkeisiin talotyypin, sijainnin ja valmistumisvuosikymmenen.
 Tutkimuksessa selvisi, että tilanne kattoturvalaitteiden osalta on koko maassa erittäin huono. Noin 38 prosentissa kiinteistöjä on jotakin huomautettavaa kattoturvalaitteissa. Tulee ottaa huomioon, että otantaan tuli käytännössä vain asumiskäytössä olevia kiinteistöjä, koska tutkimus tehtiin talvella. Nuohoojien arvioiden mukaan tilanne vapaa-ajan asunnoissa on vielä huonompi. Nuohoojien arvioiden mukaan 50 -60 prosentissa vapaa-ajan asunnoista on puutteita kattoturvavarusteiden osalta.